Maalle? Miten ja minne?

Maalle, maaseudulle, landelle...

Monella suomalaisella on kaipuu maaseudun rauhaan. Kaupungistuminen on toki ollut jo useamman vuosikymmenen trendi ja monissa suomalaisissa pienissä kunnissa ja kylissä muuttoliike on poispäin isompiin kaupunkeihin. Kaupunkeihin muutetaan esimerkiksi opiskelujen, työn tai monipuolisten elämysten perässä. Mutta, samaan aikaan 2020-luvulla on kasvanut kaipuu väljemmälle maaseudulle. Lisäksi kaksoiskuntalaisuus eli monipaikkaisuus on yleistynyt. Tätä sanomaa ajavat esimerkiksi Citymaalaiset, jotka yhdistävät maaseudun rauhan urbaaniin sykkeeseen. Toiset hakevat maaseudulta rauhaa, kun taas toisten motivaationa maaseudulle muuttamisessa voi olla esimerkiksi yhteisöllisyyden ja omavaraisuuden harjoittaminen, kuten esimerkiksi kestävän elämäntavan yhteisöillä tai Onnellisten Kylä -projektissa, jonka ensimmäinen pilottihanke on määrä aloittaa keväällä 2021. Syitä maalle muuttamiseen on varmasti yhtä monia kuin sinne muuttavia tai ainakin sinne kaipailevia yksilöitä.

Kuvien tekijänoikeudet: Pexels

Tämän blogin kirjoittaja on isosta kaupungista pienempään kuntaan muuttanut ja maaseudulle haikaileva luonnonläheinen tyyppi. Blogin tarkoituksena on koota yhteen tietopankkia muille maaseudulle kaipaaville. Tavoitteena on tarjota mahdollisimman monipuolinen kuva maaseutuasumisesta sekä pohdiskella maaseudulle siirtymistä eri näkökulmista. Ja toivottavasti saada maalla asuvilta tai sinne kaipailevilta kommentteja ja uusia näkökulmia. Toisaalta, jos joku pitää blogin sisältöä täysin floppina, toivon että se ainakin inspiroisi kirjoittamaan parempaa sisältöä, josta voisin itsekin hyötyä myöhemmin!

Olen selannut netin tarjontaa esimerkiksi erilaisista yhteisöistä, sillä henkilökohtaisesti tuntuisi helpommalta muuttaa jonnekin, jossa olisi ns. "varmuudella" muitakin samantyyppisestä elämäntavasta kiinnostuneita. Lisäksi, melko ekstrovertti tyyppi kun olen, kaipaan ympärilleni myös muita ihmisiä oman perhekunnankin ulkopuolelta, edes vaikka muutaman mukavan naapurin tai lapsiperheen, jonka kanssa myös lapseni voisivat viettää aikaa.

Ensimmäiseksi kävin läpi Suomen ekokylien ja kollektiivien nettisivut nähdäkseni, millaista elämä ekokylissä voisi mahdollisesti olla sekä selvittääkseni, missäpäin Suomea ekokyliä ylipäätään on. Ja niitähän riittää! Ajatus ekokylistä houkutti, mutta vaikka yhteisöä kaipaankin, ehkä juuri meidän perheelle ekokylien melko tiiviit yhteisöt ja "kokeilujaksot" hieman jopa hermostuttivat. Toisaalta, olen kuullut paljon kokemuksia ekokylissä asumisesta, ja ekokylissä on paljon positiivisia puolia! Toki ekokyliäkin on varmasti monenlaisia. Sen, sopiiko jokin tietty ekokylä itselle saa parhaiten selville kylään tutustumalla.

Yhteisöllistä mutta ei aivan yhtä tiivistä elämäntapaa ajaa myös aiemmin mainittu Onnellisten Kylä -hanke. Kun selasin heidän nettisivujaan, huokailin ihastuksesta. Paluu juurille luonnon helmaan yhdessä ilon kautta, kuitenkin niin, että jokainen osallistuu kylän asioihin juuri niin paljon tai vähän kun itse haluaa. Mutta, projektin ideana on etsiä yhteistyöhaluinen kunta (update: Juva) ja sen jälkeen rakentaa noin 10-15 perhekunnan kylä alusta loppuun. Ajatus kuulostaa todella mahtavalta, mutta toisaalta esimerkiksi meidän perheelle koen taloudellisesti houkuttelevampana ostaa jo valmiiksi tyhjillään oleva omakotitalo maalta ja mahdollisesti rempata se, mikä tulee monissa tyhjenevissä kunnissa huomattavasti edullisemmaksi kuin uuden asunnon rakentaminen. Suomen maaseutu on jo valmiiksi pullollaan puolityhiä kyliä, joissa on varsin kelpoja asuntoja, joten koen meille houkuttelevampana etsiä sopiva paikka mahdollisesti tätä kautta. Mutta, Onnellisten Kylä lupaa dokumentoida hankkeensa ja julkaista Kylä-manuaalin, "jotta jokainen vastaavasta elämäntavasta unelmoiva voi lähteä helpommin toteuttamaan muutosta kohti aina uusia Onnellisten Kyliä". Mielestäni tämä on todella upea ajatus, ja niille joilla on taloudellisia resursseja lähteä toteuttamaan samanlaista hanketta - ei muuta kuin toimeen! Myös Talonpoikaiskulttuurisäätiön Kylä 2020 -hanke tähtää Sipoon pilottihankkeen ohella luomaan monistettavan konseptin, jonka avulla voi toteuttaa asuinalueita, joissa korostuvat hyvän asumisen edellytykset ja ekologinen rakentaminen ja asuminen.

Innostuin myös suuresti citymaalaisuudesta, heidän blogistaan ja Facebook-ryhmästään. Citymaalaisilla ei ainakaan aluksi näyttänyt olevan erityisiä keskittymiä, vaan melko luonnollisesti, yksilöt suuntautuivat niille seuduille, jotka juuri heitä kiehtoi. Ja näinhän sen pitäisi mennäkin. Mutta kun Suomi on pullollaan hienoja paikkoja, miten osaan valita niistä juuri itselleni oikean? Kaikille edes pieni, jotenkuten samoja ajatuksia ja arvoja pyörittelevien ihmisten yhteisö ei ole välttämättä yhtä tärkeä tekijä kuin esimerkiksi minulle, jolloin asuinpaikan valintakin saattaa olla hieman helpompaa. Ilokseni tämän vuoden alussa Citymaalaiset kuitenkin tiedottivat yhteistyökuvioista Janakkalan kunnan kanssa, ja lisää on luvassa! Tämänlainen yhteistyö ja markkinointi vastaa omiin toiveisiini siitä, että Suomessa olisi jonkinlaisia keskittymiä, jonne voisi itsekin mahdollisesti muuttaa. Jotain joka olisi jo "valmiiksi testattu ja todettu toimivaksi". Onhan se varmaankin psykologisesti helpompaa, kun jokin asia on jo valmiiksi pureskeltu ja järjestetty, pohjatyö on jo tehty. Vaikka tietysti jokainen on vastuussa omista valinnoistaan ja toivottavasti perustaa päätöksensä myös omaan ajatustyöhön. Mutta, tällaisten pienempien tai suurempien keskittymien muodostumiseen toivon, että tämäkin blogi voisi osaltaan vaikuttaa, vaikka tietysti asuinpaikan valinnan lähtökohtana onkin ihmisten omat toiveet, tavoitteet ja reunaehdot. Ja vaikka joku paikka sopisikin monelle, se ei välttämättä sovi kaikille.

Koen että monelle meistä, jotka kaipaavat maaseudulle, mutta eivät oikein tiedä mistä aloittaa, suurin ja ehkäpä se jännittävin askel on valita se paikka, missä haluaa aikaansa viettää. Koen myös, että esimerkiksi monelle kaupungissa elämänsä viettäneelle citymaalaisuus voisi olla oiva keino kokeilla maalaiselämää hylkäämättä esimerkiksi kaupunkiin jäävää ystäväverkostoa, palveluita, tai muita mahdollisuuksia. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö maaseudullakin voisi ystävystyä tai rakentaa uusia merkityksellisiä ihmissuhteita. Minullakin on varmasti jotain yhteistä kaupungissa asuvien tuttujeni kanssa, mutta voisin löytää yhteisen sävelen yhtä hyvin uuden naapurini kanssa, ehkäpä meitä vetää maalle esimerkiksi samansuuntaiset arvot. Lisäksi, asuinkunnan voi valita niillä kriteereillä, mitkä ovat itselle tärkeät. Myös maalta pääsee päiväkotiin, kouluun, terveyskeskukseen ja kauppaan.

Yhteiskunnan yhtenä normina näyttää olevan se, että kun on ostanut omistusasunnon, on saavuttanut jonkinlaisen etapin. Velkakirja itsessään ei kuitenkaan tee auvoisaksi, vaan se, mihin rahansa on laittanut. Tekeekö sijoitus minut onnelliseksi? Arkailen itse omistusasunnon ostamisessa maalta - mitä jos haluaisinkin esimerkiksi jonnekin toiseen kuntaan? Yksi vaihtoehto voisi olla asunnon vuokraaminen. Vuokra-asuntoja ei ole tarjolla maalla yhtä runsaasti kuin kaupungissa, mutta tämä voisi olla joustava tapa kokeilla, miltä jollakin seudulla asuminen tuntuu lyhyellä tai pitkällä aikavälillä.

Tässä muutamia alustavia ajatuksia maalle muutosta sekä erilaisista tavoista muuttaa maalle. Jotkin viihtyvät tiiviissä yhteisöissä, toiset kaipaavat enemmän omaa tilaa. Toivottavasti kirjoituksessa esitellyt ryhmät ja yhteisöt innostavat jotakuta, joka kaipaa sekä maaseudun rauhaa että mahdollisesti myös jonkinasteista yhteisöä, ottamaan selvää itselle sopivista tavoista päästä nauttimaan maaseudusta.

Alla koottuna linkkejä tähän mennessä vastaan tulleista yhteisöistä ja maaseutuhankkeista Suomessa:

• Suomen kestävän elämäntavan yhteisöt (SKEY)
• Talonpoikaiskulttuurisäätiön Kylä 2020 -hanke Sipoon Talmassa
• Kustavin Itätalo 20 osakkaan yhteisöksi
• Onnellisten Kylä
  
• Ystävyyden puutarha Pälkäneellä
• Matildan Tammipuisto Mathildedalissa
• Ruukkiasunnot Billnäsin ja Fiskarsin ruukissa

Muita verkostoitumismahdollisuuksia:

• Yhteisoasuminen.fi
• Lapsiperheyhteisöt (Facebook-ryhmä)
  
• Yhteisöasuminen - kommuunit koolle (Facebook-ryhmä)
  
• Kestävät ja toimivat yhteisöt (Facebook-ryhmä)
• Oispa Maalla -webinaarit (tulossa syksyllä 2021, lisätietoa tässä blogissa)