Meidän kanssa maalle?
Viimeisen vuoden ajan olen tosissani haaveillut maalle muutosta ja olemme mieheni kanssa kartoittaneet erilaisia vaihtoehtoja (käytännössä olen selannut kaikenlaisia kohteita ja kysynyt mieheltäni voisiko hän kuvitella asuvansa näissä paikoissa... yhteistuumin siis edetty!) Olemme saaneet budjetin asetettua ja haarukoineet meille sopivien etäisyyksien päässä olevia alueita. Ostoaikeita on hidastanut oikeastaan suurimmaksi osaksi vain se, että olisi kiva saada samalle alueelle myös tuttuja!
Keväällä 2021 yhteisöasiat konkretisoituivat sen verran, että lähdin erään rakenteilla olevan yhteisön pohjatyön tekemiseen. Eli siis erilaisten käytännön asioiden selvittelyyn, kuten ihmisten organisointiin, mahdollisen yhtiömuodon pohdintaan, liiketoimintaehdotuksen tekemiseen ja esimerkiksi hirsitalopakettien kartoittamiseen.
Minulla on pitkä tausta joukkueurheilusta ja olen vuosien varrella huomannut, että mitä suurempi porukka, sitä hitaammin asiat yleensä myös etenevät ja vastuu yhteisten asioiden hoitamisesta syystä tai toisesta valuu yleensä muutaman yksilön kannettavaksi. Olen huomannut saman myös yhteisöelämisen puolella, etenkin kun tähdätään yli kymmenen hengen yhteisöjen rakentamiseen. Kaikenlaiset yhteisöt voivat tietysti menestyä ja esimerkiksi kahdenkymmenen ruokakunnan yhteisönkin voi varmasti saada käyntiin hyvinkin tehokkaasti, kunhan toimeliaat ihmiset puhaltavat yhteen hiileen yhteisten tavoitteiden edistämiseksi.
Minkä tahansa toiminnan alussa on kuitenkin usein paljon tunnustelua siitä, haluaako kyseiseen projektiin ryhtyä ja minkälaisella panoksella. Tämä on aivan normaalia ja täysin ymmärrettävää, ja onkin järkevää punnita tarkkaan esimerkiksi omat henkiset voimavarat tai taloudellinen tilanne. Mutta kun tavoitteena on saada kasaan kymmenistä tunnustelijoista ja fiilistelijöistä aidosti sitoutuneiden ihmisten joukko, joka alkaisi ajamaan asioita eteenpäin, tässä voi kestää yllättävänkin kauan. Toimivan yhteisasumisen, kuten muidenkin ryhmien toiminnan kannalta on tärkeää, että ryhmällä on tavoite, joka on kaikille selkeä ja mieluisa. Ennen konkreettisen toiminnan aloittamista tulee myös kartoittaa yksilöiden arvot ja toiveet, joiden pohjalta voidaan rakentaa kaikkia palveleva yhteinen visio ja pelisäännöt. Näissä alkuvaiheen tunnusteluissa ihmiset myös tutustuvat toisiinsa ja näkevät vastaavatko kyseisen ryhmän arvot omia ja olisiko oma paikka tällaisia arvoja ilmentävässä ryhmässä vaiko jossain muualla.
Näiden kokemusteni kautta alan kallistua siihen suuntaan, että meille sopisi parhaiten pienehkö, isoja yhteisöjä ketterämpi kokoonpano. Mikäli emme muuta ihan perinteiseen omakotitaloon maaseudulle vaan haemme yhteisöllisempää meininkiä, meille sopiva tapa voisi olla esimerkiksi kyläkoulun tai muun asuinkompleksin ostaminen. Rakennuksessa voisi asua esimerkiksi muutama perhe, joilla olisi kaikilla omat yksityiset asunnot, mutta kaikki voisivat vapaasti hyödyntää yhteisiä tiloja vaikkapa lasten leikkeihin, liikuntaan, etätöihin, tai vaikkapa juhlien järjestämiseen. Käytännössä homma menisi todennäköisesti niin, että yksi perhe omistaisi kiinteistön ja tontin ja vuokraisi täältä asuntoja muille. Toki yhteisomistusmallit ovat myös vaihtoehto!
Tällä pitkällä alustuksella, jotta monien haaveissa oleva mutta usein melko abstraktilla tasolla pysynyt yhteisöllisen maaseutuelämän saavuttaminen saisi pienen konkreettisen askeleen eteenpäin, olen perustanut verkostoitumismahdollisuuksia samoista asioista haaveileville ihmisille. Esimerkiksi eräässä keskusteluryhmässä fokuksena on yhdessä aktiivisesti kartoittaa sopivia asumisvaihtoehtoja ja sitten pistää pyöriä pyörimään rakennusten ostamisen tai vuokraamisen kautta. Eli tarkoituksea on kerätä koolle jengiä joka on valmis käärimään hihat ja ryhtymään sanoista tekoihin!
Muutama sana meistä, jotta tietää hieman millaisten ihmisten kanssa olisi mahdollisesti tulevaisuudessa tekemisissä. Koska olemme lapsiperhe, toivomme, että muitakin lapsiperheitä lähtisi mukaan jotta maaseudullakin lapsilla olisi leikkikavereita lähellä. Olemme kiinnostuneita ihan perus omakotitaloasumisesta, mutta mikäli sellaiseen päädytään, olisi mahtavaa, että samassa kunnassa olisi muitakin samanhenkisiä lähettyvillä. Meitä kiinnostaa myös esimerkiksi vanhassa kyläkoulussa asuminen muutaman muun kanssa. Ideaalitilanteessa kaikilla olisi oma asunto, mutta yhteisöllisyyttä löytyisi arjen jakamisessa. Olemme hieman alle kolmekymppisiä yrittäjähenkisiä perustyyppejä. Arvoissamme keskiössä on lasten hyvinvointi ja vastuuntuntoinen vanhemmuus, rehellisyys, uuden oppiminen, erimielisyyksien sietäminen ja avarakatseisuus. Tunnistamme myös omavaraisuuden hyödyt ja haluaisimme kasvattaa omavaraisuusastettamme pikkuhiljaa, yksi porkkana kerrallaan. Olen itse ekstroverttinen toimelias retkeilijä, mieheni on lempeä tarkkaileva analyytikko ja lapsemme on iloinen sosiaalinen touhuilija.
Mikäli haluaisit verkostoitua yhteisöllisen maaseutuasumisen merkeissä, olisi mahtavaa kuulla sinusta ja ajatuksistasi lisää! Laita rohkeasti sähköpostia osoitteeseen oispamaalla@gmail.com tai Instagramissa käyttäjälle @oispamaalla, niin katsotaan voitaisiinko tehdä jotain yhdessä. Vaikka kirjoituksessa painottuu paljon lapsiperheet, ovat kaikki tervetulleita naapureiksi, sinkut ja lapsettomat, vanhat ja nuoret! Olisi kiva kuulla ihan perusinfoja sinusta/teistä sekä esimerkiksi mitkä maakunnat kiinnostavat, etsittekö omakotitaloa vai jotain muuta asumismuotoa, millainen budjetti teillä on ja onko teillä jotain aikataulua, sitooko esimerkiksi työ nykyiseen asuinpaikkaan tietyn aikaa. Kaikkea muutakin saa toki kirjoitella, mutta noilla tiedoilla pääsee hyvin alkuun!
Aktiivisille yhteisörakentajille on myös oma Telegram-ryhmä. Lisäksi yhteisöllisyydestä kiinnostuneille järjestetään jatkossakin webinaarisarjoja, jotka painottuvat tiedon jakamisen lisäksi verkostoitumiseen. Lämpimästi tervetuloa mukaan!
Kommentit
Lähetä kommentti