Visio, visio, visio

Oletko miettinyt, miltä sinun unelmayhteisösi näyttää? Mitkä arvot ovat sinulle tärkeitä tai minkä asioiden haluaisit olevan juuri sinunnäköisen yhteisön toiminnan keskiössä? Entä kuinka kommunikoida omat toiveet selkeästi muille ja löytää visioon sopivaa porukkaa?

Kuvien tekijänoikeudet: Pexels / Skitterphoto / Burak Kebapci

Mikä on visio? Entä missio?

Visio vastaa kysymykseen "Mitä?". Visiolla tarkoitetaan ihannekuvaa tai tulevaisuudennäkymää. Visiossa tiivistyy hankkeen suunta ja päämäärä. Missio puolestaan vastaa kysymykseen "Miksi?". Missiossa otetaan kantaa projektin syvempään tarkoitukseen. 

Esimerkki visiosta ja missiosta (CLIPS-opas, 4):
"Visio: Yhteisökylä, joka tuottaa biodynaamista ruokaa ja yhteisöllisiä kokemuksia.

Missio: Arki, joka parantaa."

Visio ankkuroi yhteisön tavoitteen ja ohjaa yhteisön toimintaa. Visio tulisi pitää mielessä kaikessa toiminnan suunnittelussa, jotta yhteisön fokus pysyy selkeänä. Visio ohjaa niin hallinto- ja päätöksentekorakenteen muodostumista kuin uusien yhteisön jäsenten valintaakin. Vision "suojelemiseksi" voidaan valita yhteisön jäsenistä "visiojohtaja" tai yhteisö voi ottaa käyttöön yhtiömallin, esimerkiksi säätiön, jonka rakenne on vakaa ja jonka tehtävänä on varjella yhteisön yhdessä sovittua visiota ja missiota.

Vision ydinsanoman voi myös sisällyttää jo yhteisön nimeen. Esimerkiksi Keuruun ekokylä viestii nimessään yhteisölle tärkeitä periaatteita. Ekokylät alkavat olla Suomenkin yhteisökentällä jo melko tuttu konsepti. Uudempia yhteisöllisyyden muotoja ovat esimerkiksi mummo- ja ukkikommuunit. Perheemme puolestaan haluaa tuoda toimivan lapsiperheyhteisön toimintaperiaatteet tutuiksi.

 

Kuvien tekijänoikeudet: Pexels / Daria Shevtsova / Karolina Grabowska

Kypsyttele, rajaa, kiteytä

Yhteisön jäsenten jakama yhteinen visio yhdistää useamman kuin yhden ihmisen tarpeet. Mikäli olet liittymässä jo olemassaolevaan yhteisöön, kannattaa selvittää mikä kyseisen yhteisön visio on ja sopiiko se siihen, mitä itsekin haluat elämältäsi. Mikäli toiveenasi on perustaa uusi yhteisö, ennen yhteisen vision laatimista kannattaa selvittää itsellesi tärkeät arvot, laatia niiden pohjalta sinun unelmayhteisöäsi vastaava visio ja houkutella tämän vision ympärille saman arvopohjan jakavaa porukkaa. Yhteisön suunnittelu on innostavaa puuhaa, sillä sinulla on mahdollisuus suunnitella itsellesi ja pohtia, millaista elämää juuri sinä haluat elää.

Olen itse lähtenyt liikkeelle listaamalla perheellemme tärkeitä arvoja. Niitä voi kirjata ylös sitä mukaa kun niitä tulee mieleen. Anna listan olla vaikka pari viikkoa ja palaa siihen taas myöhemmin. Ovatko samat asiat edelleen tärkeitä vai korostuuko jokin muu arvo, jonka koet olevan tärkeä juuri sinunnäköisessä yhteisössä? Listasta voi tulla melko pitkä, joten suosittelen lopuksi nostamaan listasta 3-5 ydinarvoa, joiden toivot olevan yhteisön toiminnan keskiössä yhteistä elämää ohjaavina periaatteina.

Perheemme ydinarvot tiivistyvät yhteisöllisyyttä ajatellen seuraaviin:

Perhe ja lapsimyönteisyys

Vapaus, jonka parina aina myös vastuu (ruokavalio, terveydenhoito...)

Omavaraisuusasteen nostaminen pikkuhiljaa

Luonnonläheisyys

Erilaisten näkökulmien arvostaminen: aidosti aktiivinen, avoin, rehellinen ja rakentava keskustelu

Näiden ydinarvojen pohjalta olen kirjoittanut lyhyen ja ytimekkään visiotekstin: 

Arjen keskiössä ovat lapsiperheet sekä lapsiperheiden tarpeet ja rytmit. Yhteinen tekeminen, tapahtumat ja liiketoiminta ovat myös lapsille sopivaa puuhaa. Yhteisössä sekä yksityisyys että yhteisöllisyys ovat tasapainossa: yksityisyyttä saa omassa asunnossa ja yhteisöllisiä kokemuksia esimerkiksi yhteisten saunavuorojen, kahvittelun, lastenhoitoringin tai viljelyn kautta.

Miksi visiotekstin kannattaa olla lyhyt ja ytimekäs, kun olisi niin paljon kivoja juttuja, joita siihen haluaisi sisällyttää? Mikäli arvopohjassa on lueteltu lukuisia asioita ja yhteisön visio on todella laaja, se houkuttelee todennäköisesti puoleensa myös paljon porukkaa. Tämä ei ole lähtökohtaisesti tietenkään huono asia, mutta yhteisöstä kiinnostuneiden joukkoon mahtuu myös ihmisiä, jotka eivät välttämättä edusta juuri sitä, mitä itse olet naapurustoosi hakemassa. Kannattaa myös miettiä, mihin haluat aluksi keskittyä. Vaikka olisitkin kiinnostunut viljelystä, kotieläimistä, majoitustoiminnasta, konserteista, retriiteistä, brunsseista, talkoista, terapiakoirista, perhepäivähoidosta ja tilavuokrauksesta, oman jaksamisen ja yhteisön toiminnan kannalta on järkevämpää hoitaa muutama asia hyvin kuin yrittää tehdä kaikenlaista vähän sinne päin. Visioon kannattaa valikoida vaikkapa kolme ydinaluetta joihin keskittyy. Jos nämä osa-alueet ovat kahden tai kolmen vuoden päästä hyvin hanskassa, voi palettiin lisätä jotain uutta. Yksinkertainen on kaunista!

Selkeästi kommunikoitu visio vetää puoleensa vision mukaista porukkaa. Yhden yhteisön ei myöskään tarvitse olla kaikille kaikkea. Esimerkiksi sekasyöjien yhteisö ei välttämättä sovellu vegaanille, eikä hengellisyyteen painottuva yhteisö välttämättä tunnu ateistille kodilta. Koripallojoukkuekin etsii koripallonpelaajia ja jättää rajauksellaan varmasti monta muuten huipputyyppiä ulos, kuten lahjakkaita futareita tai uimareita. Tämä rajaus ei ole futareiden tai uimareiden syrjintää, vaan on perusteltavissa ryhmän toiminnan päämäärän kautta. Futareille ja uimareillekin varmasti löytyy paikkansa!

  
Kuvien tekijänoikeudet: Pexels / Eva Elijas / Cup of Couple

Kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että yhteisöä ei luoda yksin vaan yhdessä muiden kanssa. Kun uudet ihmiset kiinnostuvat visiosta, hyväksyvät sen ja sitoutuvat sen toteuttamiseen yhdessä, visio ei ole enää vain minun, vaan meidän. Yhteisön perustajan on opittava myös päästämään irti kontrollista vision osalta. Perustaja on lopulta "vain" katalysaattori, eikä perustajuuden tulisi olla sisäistetty ominaisuus jota tuodaan toistuvasti esille yhteisössä. Perustaja on projektissa tärkeä, mutta hän ei kuitenkaan ole projektin omistaja. Toisaalta, yhteisön jäsenillä voi olla monia eri vetovastuita ja kenties perustajalle voisi ainakin aluksi sopia "visiojohtajan" saappaat ennen toisiin yhteisön tehtäviin siirtymistä. Lisäksi alussa on hyvä painottaa ja varmistaa, että yhteisön uudet jäsenet ovat todella sisäistäneet vision ja haluavat kehittää yhteisöä yhteistuumin vision osoittamaan suuntaan, eikä ohjata sitä omille teilleen. Uusien jäsenten rekryyn kannattaakin varata tarpeeksi aikaa ja tavata yhteisöstä kiinnostuneita useaan otteeseen, jotta varmistutaan siitä että ollaan samalla sivulla. Maltti on valttia!

Visiota kannattaa siis kypsytellä rauhassa, rajata ja kiteyttää. Ja muista, vaikka visio onkin yhteisöä kannattelevat juuret, se ei kuitenkaan tarkoita sitä etteikö visiota voisi tarpeen tullen viilata myöhemmin. Mikäli yhteisössä herää tarve tarkastella visiota uudelleen, se on täysin mahdollista. Vision tulisi kuitenkin olla kauaskantoinen ja kestävä, ja sen muokkaamiseen kannattaa ottaa käyttöön konsensusääni yksinkertaisen enemmistöäänen sijaan. Ihmiset muuttuvat ja jokin paikka, joka oli aluksi heille täysosuma ei ehkä olekaan sitä enää viiden vuoden päästä. Yhteisö voi tässä kohtaa pohtia tulisiko visiota muuttaa vai tulisiko yhteisön jäsenten kokoonpanon muuttua.