Oispa Maalla

Kiinnostusta yhteisöllisyyteen on, mutta miten päästä alkuun? Jo yhteisön alkuvaiheen tunnusteluissa korostuu osallisuus, sitoutuminen ja motivaatio. Nämä ovat luonnollisesti tärkeitä elementtejä yhteisön arjen toiminnassa, mutta niillä on suuri painoarvo myös melko itsestäänselviltä tuntuvissa asioissa jo yhteisön alkutaipaleella, kuten toisiin yhteisöistä kiinnostuneisiin tutustumisessa ja vastuualuiden jakamisessa. Mikäli osallisuus, sitoutuminen ja motivaatio puuttuvat alla listatuissa yhteisön ensiaskelissa, voi hyvinkin olla että hieno hanke ei pääse alkumetrejä pidemmälle. Kuten Ajosenpää gradussaan kirjoittaa:  " Yhteisöllisyysprosessin luomisvaihe ansaitsee mielestäni tulla tutkituksi, koska se on  tärkeä vaihe yhteisön toimivuuden kannalta jatkossa ja se määrittää pitkälti  asuinyhteisössä toteutettavia sääntöjä ja normeja. Aikaisempien pro gradu -tutkielmien  (mm. Harjunen 2016; Gruborovics 2013) mukaan, mitä enemmän yhteisön  toimintatapoihin luomisv...

Yhteisöihin ja yhteisöllisyyteen perehtyessäni olen kiinnostunut entistä enemmän myös tutkitusta tiedosta näistä aiheista, omien ja muiden kokemusten reflektoinnin lisäksi. Ja tutkimuksiahan löytyy vaikka kuinka sekä suomeksi että englanniksi, ja varmasti monilla muillakin kielillä! Tähän kirjoitukseen on koottu vastaan tullutta tutkimusta sekä sosiologian alalta että muilta tieteen kentiltä. Toivottavasti tästä löytyy mielenkiintoista luettavaa myös muille aiheesta kiinnostuneille! Kuvan tekijänoikeudet: Pexels / Monstera Suomenkielisiä lähteitä: Ajosenpää, Kirsi-Marja. 2019.  Matkalla yhteisöasumiseen : Tutkimus kahdesta ryhmärakennuttamishankkeesta . Helsingin yliopisto. Osoitteesta: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/303163. Eronen, Karoliina. 2019.  Hiljaista turvallisuutta? Tutkielma sukupolvien välisestä vuorovaikutuksesta Sukupolvienkorttelissa . Helsingin yliopisto. Osoitteesta: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/302871/Eronen_Sosiolog...

Kasassa on yhteisöasumisesta kiinnostunut porukka, mutta alkuinnostuksen jälkeen näyttää siltä, että yhteisöprojekti ei oikein ota tuulta alleen. Mikä avuksi? Ulkopuolisen, yhteisöihin ja ihmisryhmien toimintaan perehtyneen apu voisi antaa tarvittavaa puhtia yhteisön alkutaipaleelle, jotta yhteisöhaaveet saadaan konkretisoitua. Toisin sanoen, konsultin tuki voi auttaa avaamaan erilaisia etenemismahdollisuuksia sekä koko ryhmälle että yksittäisille henkilöille. Konsultoinnista voi olla hyötyä niin yhteisötaipaleen alussa kuin jo pidempään toimineessa yhteisössäkin. Kuvan tekijänoikeudet: Pexels Mikä konsultti sitten oikein on ja mihin konsultteja tarvitaan? Konsultin työtä voidaan kuvailla esimerkiksi näin:  " Konsultti on yrityksen tai yhteisön ulkopuolella toimiva asiantuntija, jonka tavoitteena on ohjeistaa kulloistankin yhteisöä tekemään oikeita ratkaisuja erilaisissa haastavissa tilanteissa. Konsultteja on monenlaisia ja monille eri aloille, eikä ole yksittäistä konsulttikoulu...

Viimeisen vuoden ajan olen tosissani haaveillut maalle muutosta ja olemme mieheni kanssa kartoittaneet erilaisia vaihtoehtoja (käytännössä olen selannut kaikenlaisia kohteita ja  kysynyt mieheltäni voisiko hän kuvitella asuvansa näissä paikoissa... yhteistuumin siis edetty!) Olemme saaneet budjetin asetettua ja haarukoineet meille sopivien etäisyyksien päässä olevia alueita. Ostoaikeita on hidastanut oikeastaan suurimmaksi osaksi vain se, että olisi kiva saada samalle alueelle myös tuttuja! Kuvan tekijänoikeudet: Pexels / Sunyu Kim Keväällä 2021 yhteisöasiat konkretisoituivat sen verran, että lähdin erään rakenteilla olevan yhteisön pohjatyön tekemiseen. Eli siis erilaisten käytännön asioiden selvittelyyn, kuten ihmisten organisointiin, mahdollisen yhtiömuodon pohdintaan, liiketoimintaehdotuksen tekemiseen ja esimerkiksi hirsitalopakettien kartoittamiseen. Minulla on pitkä tausta joukkueurheilusta ja olen vuosien varrella huomannut, että mitä suurempi porukka, sitä hitaammin asiat ...

Lähiaikoina on tullut vastaan muutamia aivan upeita entisiä koulurakennuksia, jotka on muutettu moderneiksi kahden tai useamman ruokakunnan asunnoiksi. Mikä parasta, hintapyynnöt eivät ole olleet pilvissä, vaan erittäin kilpailukykyisellä tasolla perus omakotitaloihin nähden. Kuvien tekijänoikeudet Solid House / RE/MAX Mielenkiintoisia entisiä kyläkouluja löytyy ympäri Suomea. Toki suurten kaupunkien lähistössä hinnat ovat huomattavasti korkeammat kuin syvemmällä maaseudulla, mutta jokaiselle löytyy varmasti jotakin! Kyläkouluissa on erilaisia pohjaratkaisuja, riippuen myös siitä onko kouluja jo lähdetty muokkaamaan asuinkäyttöön vai ei. Yhdessä keväällä löytämässäni kohteessa on esimerkiksi todella fiksu pohjaratkaisu, joka mahdollistaa kolme yksityisyyttä tarjoavaa asuntoa keittiöineen ja wc-tiloineen joka ruokakunnalle. Lisäksi rakennuksesta löytyisi myös upouusi puusauna yhdestä asunnosta, hyvänkokoinen yhteinen hengailutila sekä erillinen pihasauna. Myös järvi on aivan vieressä. T...

Keväällä 2021 tehtiin todella ainutlaatuinen avaus asuntomarkkinoiden saralla! Kustavissa on myynnissä vanha talonpoikaiskartano lukuisine piharakennuksineen. Tila halutaan myydä ensisijaisesti nimenomaan yhteisön käyttöön yksittäisen ostajan sijaan. Ja mikä monien mahdollisuuksien paikka se onkaan! Kuvien tekijänoikeudet: oikotie.fi/asunnot Etuovi.com suosikeissani on jatkuvasti kymmeniä kohteita maalla, jotka houkuttelevat hieman eri syistä. Osa kohteista on tavallisia omakotitalokohteita, mutta idyllisessä miljöössä (metsää, lampi tai järvi, lähteitä, luonnonpuistojen läheisyys...) Yhden ruokakunnan omakotitalokohteet ovat saaneet plussaa myös muun muassa maakellareista, erillisistä aitoista, navetoista, pihasaunoista ja kotarakennuksista.  Monet kohteista ovat kuitenkin sellaisia, että niissä mahdollistuu yhteisöllinen eläminen hyvin löyhän yhteisön muodossa, eli naapurit ovat melko kaukana ja täytyisi sormet ristissä toivoa, että ehkäpä joku tuttu innostuisi muuttamaan samalle...

Kuten tämän blogin ensimmäisessä kirjoituksessa mainitsin, yhtenä blogin perustamisen taustalla olevista syistä on osaltaan edistää pienempien tai suurempien yhteisöjen ja maaseutukeskittymien muodostumista Suomessa. Kaikki tietysti harkitsevat asioita omalta kantiltaan ja tekevät heille sopivat päätökset omista lähtökohdistaan, joten kirjoittajan pohdintojen kanssa saa olla eri mieltä ja kaikki saavat muuttaa vapaasti sinne, minne tuntevat eniten vetoa. M utta, omassa lähipiirissänikin on kasvava joukko ihmisiä, jotka haaveilevat maalle muutosta - j oko lähelle nykyistä asuinkaupunkia tai aina Lapin luontoon saakka. H e eivät vain oikein tiedä mistä aloittaa. Lisäksi k ynnyskysymyksenä monille on se, että ei haluaisi irtiottoa "vain jonnekin" aivan yksin vailla tukiverkkoa. Monet kaipaavat ympärilleen jo ennestään tuttuja ystäviä tai edes jonkinlaista samoista asioista kiinnostuneiden, uusien tuttavuuksien yhteisöä.  Toivon että nämä kirjoitukset ja Oispa Maalla -yhteisöalu...